Ajankohtaista:

Jääkiekon MM-kisat

Manderlay

,

Bryce Dallas Howard, Willem Dafoe ja Danny Glover Dogville-klassikon jatko-osassa. Vuonna 1933 idealistinen nuori nainen pyrkii rankaisemaan orjuuttajia Amerikan etelävaltioissa.

korosta Korostus

Edelliset lähetykset

Manderlay

Bryce Dallas Howard, Willem Dafoe ja Danny Glover Dogville-klassikon jatko-osassa. Vuonna 1933 idealistinen nuori nainen pyrkii rankaisemaan orjuuttajia Amerikan etelävaltioissa.

Manderlay

Bryce Dallas Howard, Willem Dafoe ja Danny Glover Dogville-klassikon jatko-osassa. Vuonna 1933 idealistinen nuori nainen pyrkii rankaisemaan orjuuttajia Amerikan etelävaltioissa.

Manderlay

Bryce Dallas Howard, Willem Dafoe ja Danny Glover Dogville-klassikon jatko-osassa. Vuonna 1933 idealistinen nuori nainen pyrkii rankaisemaan orjuuttajia Amerikan etelävaltioissa.

Manderlay

Bryce Dallas Howard, Willem Dafoe ja Danny Glover Dogville-klassikon jatko-osassa. Vuonna 1933 idealistinen nuori nainen pyrkii rankaisemaan orjuuttajia Amerikan etelävaltioissa.

Manderlay

Bryce Dallas Howard, Willem Dafoe ja Danny Glover Dogville-klassikon jatko-osassa. Vuonna 1933 idealistinen nuori nainen pyrkii rankaisemaan orjuuttajia Amerikan etelävaltioissa.

Manderlay

Bryce Dallas Howard, Willem Dafoe ja Danny Glover Dogville-klassikon jatko-osassa. Vuonna 1933 idealistinen nuori nainen pyrkii rankaisemaan orjuuttajia Amerikan etelävaltioissa.

Manderlay

Elokuva sijoittuu vuoteen 1933 sen jälkeiseen aikaan, kun Grace ja hänen isänsä ovat polttaneet Dogvillen kaupungin. Grace ja hänen isänsä ajavat aseistetussa saattueessa Alabaman maaseudun halki ja pysähtyvät hetkeksi Manderlay-nimisen plantaasin edustalle. Gangstereiden keskustellessa Manderlayn pääportista tulee musta nainen, joka kertoo, että joku aiotaan ruoskia viinipullon varastamisen takia. Grace menee plantaasille ja saa selville, että siellä pidetään edelleen orjia, 70 vuotta Yhdysvaltain sisällissodan ja orjuuden virallisen päättymisen jälkeen. Grace on järkyttynyt ja vaatii saada jäädä plantaasille asemiesten ja hänen isänsä lakimiehen Josephin kanssa, jotta orjille voitaisiin taata turvallinen vapautus. Pian Gracen isän ja joidenkin gangstereiden lähdön jälkeen talon isäntä Mam kuolee mutta ehtii ensin pyytää ensin Gracea polttamaan muistikirjan, jossa on ?Mamin laki?, laaja säännöstä plantaasin toiminnasta ja sekä orjien että vapaiden ihmisten toiminnasta. Gracea inhottaa, ja hän päättää ottaa koko plantaasin hallintaansa. Hän tahtoo rangaista orjien omistajia ja valmistella orjia vapaaseen elämään. Varmistaakseen, ettei entisiä orjia enää käytettäsi hyväksi, Grace käskee Josephin laatia sopimukset kaikille Manderlayn asukkaille. Plantaasi muuttuu kommunistisen tapaiseksi kommuuniksi, jossa valkoinen perhe työskentelee orjuudessa ja mustat omistavat plantaasin ja sadot yhdessä. Samalla Grace luennoi kaikille vapauden ja demokratian käsitteistä ja puhuu termein, jotka kuuluvat rodulliseen tasa-arvoon, joka vielä tuolloin olivat vieraita lähes kaikille amerikkalaisille. Grace ei saa istutettua näitä ajatuksia Manderlayn yhteisöön haluamallaan tavalla. Lisäksi hänen parannusehdotuksensa osoittautuvat huonoiksi ? esimerkiksi ympäröivien metsien hakkaaminen puutavaraksi jättää pellot alttiiksi hiekkamyrskyille. Vaikean vuoden jälkeen yhteisö korjaa puuvillasadon ja myy sen. Grace tuntee onnistuneensa. Hän harrastaa innotonta seksiä entisen orjan kanssa, joka varastaa ja menettää uhkapelissä kaikki puuvillarahat. Grace myöntää viimein tappionsa ja yrittää lähteä plantaasilta. Plantaasin mustat asukkaat kuitenkin pysäyttävät hänet. Nyt käy ilmi, että ?Mamin lain? takana ollutkaan Mam tai kukaan muukaan valkoisista vaan Wilhelm, yhteisön vanhin, ja sen tarkoituksena oli säilyttää tilanne muuttumattomana orjuuden loppumisen jälkeen, jota plantaasin mustat pysyisivät suojassa vihamieliseltä ulkomaailmalta.

Manderlay

Elokuva sijoittuu vuoteen 1933 sen jälkeiseen aikaan, kun Grace ja hänen isänsä ovat polttaneet Dogvillen kaupungin. Grace ja hänen isänsä ajavat aseistetussa saattueessa Alabaman maaseudun halki ja pysähtyvät hetkeksi Manderlay-nimisen plantaasin edustalle. Gangstereiden keskustellessa Manderlayn pääportista tulee musta nainen, joka kertoo, että joku aiotaan ruoskia viinipullon varastamisen takia. Grace menee plantaasille ja saa selville, että siellä pidetään edelleen orjia, 70 vuotta Yhdysvaltain sisällissodan ja orjuuden virallisen päättymisen jälkeen. Grace on järkyttynyt ja vaatii saada jäädä plantaasille asemiesten ja hänen isänsä lakimiehen Josephin kanssa, jotta orjille voitaisiin taata turvallinen vapautus. Pian Gracen isän ja joidenkin gangstereiden lähdön jälkeen talon isäntä Mam kuolee mutta ehtii ensin pyytää ensin Gracea polttamaan muistikirjan, jossa on ?Mamin laki?, laaja säännöstä plantaasin toiminnasta ja sekä orjien että vapaiden ihmisten toiminnasta. Gracea inhottaa, ja hän päättää ottaa koko plantaasin hallintaansa. Hän tahtoo rangaista orjien omistajia ja valmistella orjia vapaaseen elämään. Varmistaakseen, ettei entisiä orjia enää käytettäsi hyväksi, Grace käskee Josephin laatia sopimukset kaikille Manderlayn asukkaille. Plantaasi muuttuu kommunistisen tapaiseksi kommuuniksi, jossa valkoinen perhe työskentelee orjuudessa ja mustat omistavat plantaasin ja sadot yhdessä. Samalla Grace luennoi kaikille vapauden ja demokratian käsitteistä ja puhuu termein, jotka kuuluvat rodulliseen tasa-arvoon, joka vielä tuolloin olivat vieraita lähes kaikille amerikkalaisille. Grace ei saa istutettua näitä ajatuksia Manderlayn yhteisöön haluamallaan tavalla. Lisäksi hänen parannusehdotuksensa osoittautuvat huonoiksi ? esimerkiksi ympäröivien metsien hakkaaminen puutavaraksi jättää pellot alttiiksi hiekkamyrskyille. Vaikean vuoden jälkeen yhteisö korjaa puuvillasadon ja myy sen. Grace tuntee onnistuneensa. Hän harrastaa innotonta seksiä entisen orjan kanssa, joka varastaa ja menettää uhkapelissä kaikki puuvillarahat. Grace myöntää viimein tappionsa ja yrittää lähteä plantaasilta. Plantaasin mustat asukkaat kuitenkin pysäyttävät hänet. Nyt käy ilmi, että ?Mamin lain? takana ollutkaan Mam tai kukaan muukaan valkoisista vaan Wilhelm, yhteisön vanhin, ja sen tarkoituksena oli säilyttää tilanne muuttumattomana orjuuden loppumisen jälkeen, jota plantaasin mustat pysyisivät suojassa vihamieliseltä ulkomaailmalta.

Manderlay

Elokuva sijoittuu vuoteen 1933 sen jälkeiseen aikaan, kun Grace ja hänen isänsä ovat polttaneet Dogvillen kaupungin. Grace ja hänen isänsä ajavat aseistetussa saattueessa Alabaman maaseudun halki ja pysähtyvät hetkeksi Manderlay-nimisen plantaasin edustalle. Gangstereiden keskustellessa Manderlayn pääportista tulee musta nainen, joka kertoo, että joku aiotaan ruoskia viinipullon varastamisen takia. Grace menee plantaasille ja saa selville, että siellä pidetään edelleen orjia, 70 vuotta Yhdysvaltain sisällissodan ja orjuuden virallisen päättymisen jälkeen. Grace on järkyttynyt ja vaatii saada jäädä plantaasille asemiesten ja hänen isänsä lakimiehen Josephin kanssa, jotta orjille voitaisiin taata turvallinen vapautus. Pian Gracen isän ja joidenkin gangstereiden lähdön jälkeen talon isäntä Mam kuolee mutta ehtii ensin pyytää ensin Gracea polttamaan muistikirjan, jossa on ?Mamin laki?, laaja säännöstä plantaasin toiminnasta ja sekä orjien että vapaiden ihmisten toiminnasta. Gracea inhottaa, ja hän päättää ottaa koko plantaasin hallintaansa. Hän tahtoo rangaista orjien omistajia ja valmistella orjia vapaaseen elämään. Varmistaakseen, ettei entisiä orjia enää käytettäsi hyväksi, Grace käskee Josephin laatia sopimukset kaikille Manderlayn asukkaille. Plantaasi muuttuu kommunistisen tapaiseksi kommuuniksi, jossa valkoinen perhe työskentelee orjuudessa ja mustat omistavat plantaasin ja sadot yhdessä. Samalla Grace luennoi kaikille vapauden ja demokratian käsitteistä ja puhuu termein, jotka kuuluvat rodulliseen tasa-arvoon, joka vielä tuolloin olivat vieraita lähes kaikille amerikkalaisille. Grace ei saa istutettua näitä ajatuksia Manderlayn yhteisöön haluamallaan tavalla. Lisäksi hänen parannusehdotuksensa osoittautuvat huonoiksi ? esimerkiksi ympäröivien metsien hakkaaminen puutavaraksi jättää pellot alttiiksi hiekkamyrskyille. Vaikean vuoden jälkeen yhteisö korjaa puuvillasadon ja myy sen. Grace tuntee onnistuneensa. Hän harrastaa innotonta seksiä entisen orjan kanssa, joka varastaa ja menettää uhkapelissä kaikki puuvillarahat. Grace myöntää viimein tappionsa ja yrittää lähteä plantaasilta. Plantaasin mustat asukkaat kuitenkin pysäyttävät hänet. Nyt käy ilmi, että ?Mamin lain? takana ollutkaan Mam tai kukaan muukaan valkoisista vaan Wilhelm, yhteisön vanhin, ja sen tarkoituksena oli säilyttää tilanne muuttumattomana orjuuden loppumisen jälkeen, jota plantaasin mustat pysyisivät suojassa vihamieliseltä ulkomaailmalta.

Manderlay

Elokuva sijoittuu vuoteen 1933 sen jälkeiseen aikaan, kun Grace ja hänen isänsä ovat polttaneet Dogvillen kaupungin. Grace ja hänen isänsä ajavat aseistetussa saattueessa Alabaman maaseudun halki ja pysähtyvät hetkeksi Manderlay-nimisen plantaasin edustalle. Gangstereiden keskustellessa Manderlayn pääportista tulee musta nainen, joka kertoo, että joku aiotaan ruoskia viinipullon varastamisen takia. Grace menee plantaasille ja saa selville, että siellä pidetään edelleen orjia, 70 vuotta Yhdysvaltain sisällissodan ja orjuuden virallisen päättymisen jälkeen. Grace on järkyttynyt ja vaatii saada jäädä plantaasille asemiesten ja hänen isänsä lakimiehen Josephin kanssa, jotta orjille voitaisiin taata turvallinen vapautus. Pian Gracen isän ja joidenkin gangstereiden lähdön jälkeen talon isäntä Mam kuolee mutta ehtii ensin pyytää ensin Gracea polttamaan muistikirjan, jossa on ?Mamin laki?, laaja säännöstä plantaasin toiminnasta ja sekä orjien että vapaiden ihmisten toiminnasta. Gracea inhottaa, ja hän päättää ottaa koko plantaasin hallintaansa. Hän tahtoo rangaista orjien omistajia ja valmistella orjia vapaaseen elämään. Varmistaakseen, ettei entisiä orjia enää käytettäsi hyväksi, Grace käskee Josephin laatia sopimukset kaikille Manderlayn asukkaille. Plantaasi muuttuu kommunistisen tapaiseksi kommuuniksi, jossa valkoinen perhe työskentelee orjuudessa ja mustat omistavat plantaasin ja sadot yhdessä. Samalla Grace luennoi kaikille vapauden ja demokratian käsitteistä ja puhuu termein, jotka kuuluvat rodulliseen tasa-arvoon, joka vielä tuolloin olivat vieraita lähes kaikille amerikkalaisille. Grace ei saa istutettua näitä ajatuksia Manderlayn yhteisöön haluamallaan tavalla. Lisäksi hänen parannusehdotuksensa osoittautuvat huonoiksi ? esimerkiksi ympäröivien metsien hakkaaminen puutavaraksi jättää pellot alttiiksi hiekkamyrskyille. Vaikean vuoden jälkeen yhteisö korjaa puuvillasadon ja myy sen. Grace tuntee onnistuneensa. Hän harrastaa innotonta seksiä entisen orjan kanssa, joka varastaa ja menettää uhkapelissä kaikki puuvillarahat. Grace myöntää viimein tappionsa ja yrittää lähteä plantaasilta. Plantaasin mustat asukkaat kuitenkin pysäyttävät hänet. Nyt käy ilmi, että ?Mamin lain? takana ollutkaan Mam tai kukaan muukaan valkoisista vaan Wilhelm, yhteisön vanhin, ja sen tarkoituksena oli säilyttää tilanne muuttumattomana orjuuden loppumisen jälkeen, jota plantaasin mustat pysyisivät suojassa vihamieliseltä ulkomaailmalta.