Maailmaa muuttavia eläimiä

Muurahaiset viestivät toistensa kanssa erittämillään feromoneilla. Ne kuuluvat maailman menestyneimpiin eläimiin ja ovat tiimityöskentelyn mestareita. Muurahaisten tekemä työ on tärkeää paitsi niille itselleen myös muulle luonnolle. Kun ne kaivavat maata maanalaisia pesiä rakentaessaan, ne samalla varmistavat, että ravinteet saavuttavat monet muutkin. Ilman muurahaisia monet lajit katoaisivat.

Varisten heimoon kuuluva korppi on yksi älykkäimmistä eläimistä. Korpit ovat hyviä suunnittelemaan, jäljittelemään ääniä ja tekemään yhteistyötä toistensa kanssa. Ainutlaatuisen äänten matkimiskykynsä ansiosta ne voivat houkutella luokseen susia, kun ne tarvitsevat apua suuren raadon pilkkomiseen. Korpit liikkuvat myös mielellään ihmisten lähellä. Ne ovat haaskansyöjiä ja luonnon ravintoketjun viimeinen lenkki. Kuolleita eläimiä syödessään ne levittävät ravinteita laajalle alueelle, osittain ulosteiden välityksellä ja osittain syödessään itse eläimen.

Sudet elävät pareittain tai perhekunnittain laumoissa. Usein lauma metsästää yhdessä. Yleisiä saalislajeja ovat hirvet, peurat ja jänikset. Sudella on merkittävä rooli ravintoketjussa niin Ruotsissa kuin Suomessa, mutta myös esimerkiksi Yellowstonessa, Yhdysvalloissa. Siellä sudet päätettiin palauttaa luontoon istuttamalla, kun hirvet lisääntyivät liikaa. Hirvet siirtyivät pois tavanomaisilta alueiltaan susien pelossa, mikä johti siihen, että alueelle palasi muita lajeja. Susilla on paikkansa ekosysteemissä, ja ne edistävät luonnon monimuotoisuutta.

Turska on suosittu kala ruokapöydässä. Ja turska tekeekin hyvää, mutta ei vain lautasella, vaan erityisesti merissä. Turska elää niin Pohjois-Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin, ja myös Itämeren eteläosissa. Kun se kasvaa poikasesta jopa 100 kilon painoiseksi, sillä on monia erilaisia rooleja ekosysteemissä. Turska on petoeläin ja varmistaa, että ruoka liikkuu meren ravintoketjussa. Turskan katoaminen vaikuttaisi koko ravintoketjuun, kuten leväkukintojen lisääntymiseen merissä.

Nisäkkäisiin kuuluvat valaat voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja hidastaa kasvihuoneilmiötä. Sen jälkeen kun valaanpyynti kiellettiin, valaiden määrä valtamerissä on lisääntynyt. Nykyään niiden merkitys saalistajina on kasvanut, mutta lisäksi on ymmärretty niiden merkitys merenpohjassa mätänevinä suurina raatoina. Valaat sitovat kokonsa vuoksi paljon hiilidioksidia, ja kuollessaan niistä tulee muiden eläinten ravintoa. Valaat myös ulostavat suuria määriä, ja niiden ulosteet ovat kasviplanktonin ravintoa. Mitä enemmän merissä on planktonia, sitä enemmän hiilidioksidia sitoutuu.

Noin 14 000 vuotta sitten mammutit loivat ekosysteemin, jota kutsutaan mammuttiaroksi eli arotundraksi. Puita kaatamalla mammutit saivat aikaan ruohovaltaisen aroalueen, jota asuttivat uskomattoman monet lajit. Mammutit olivat tärkeitä myös ihmisten selviytymiselle jääkauden aikana. Kun sää lämpeni, mammutit kuolivat sukupuuttoon ja niiden synnyttämä ekosysteemi hävisi. Löydetyissä mammuttien luurangoissa on yhä jäljellä DNA:ta. Nykytiede pitää mahdollisena, että nämä jättiläiset voitaisiin palauttaa maailmaan niiden geneettisen koodin avulla.

Norsu on maapallon suurin maaeläin. Se on kasvinsyöjä, joka syö 100 - 150 kiloa kasveja päivässä. Savanni on päiväntasaajalla sijaitseva suuri tasankoalue, jonka uudistumisessa norsuilla on oma osansa, kun ne liikkuvat alueella ja nauttivat ravintoa. Kun norsut kaatavat puita, paikalle kasvaa uutta ruohoa. Se on seeprojen ravintoa, ja seeprat puolestaan ovat leijonien ravintoa. Norsun ulostekin on tärkeää, sillä se tarjoaa ravintoa lantakuoriaisille. Norsut ovatkin hyvin tärkeä osa savannin ravintoketjua.

Majava on niin Ruotsin kuin Suomen suurin jyrsijä, joka käyttää ravinnokseen puiden kuorta ja nuoria versoja, erityisesti haapaa ja koivua. Ne pääsevät käsiksi nuoriin versoihin kaatamalla puita, joita ne sitten käyttävät myös pesänsä rakennusmateriaalina. Kun majavaperhe alkaa rakentaa pesää, se myös muuttaa maisemaa luomalla kosteikkoja, mikä hyödyttää monia muita lajeja. Samalla majavaperheen luomat lammikot vaikuttavat ilmastoon. Toimimalla vesisäiliöinä ne voivat ehkäistä kuivuutta, ja kovalla sateella ne voivat toimia puskureina.

Norsu on maapallon suurin maaeläin. Se on kasvinsyöjä, joka syö 100 - 150 kiloa kasveja päivässä. Savanni on päiväntasaajalla sijaitseva suuri tasankoalue, jonka uudistumisessa norsuilla on oma osansa, kun ne liikkuvat alueella ja nauttivat ravintoa. Kun norsut kaatavat puita, paikalle kasvaa uutta ruohoa. Se on seeprojen ravintoa, ja seeprat puolestaan ovat leijonien ravintoa. Norsun ulostekin on tärkeää, sillä se tarjoaa ravintoa lantakuoriaisille. Norsut ovatkin hyvin tärkeä osa savannin ravintoketjua.

Sudet elävät pareittain tai perhekunnittain laumoissa. Usein lauma metsästää yhdessä. Yleisiä saalislajeja ovat hirvet, peurat ja jänikset. Sudella on merkittävä rooli ravintoketjussa niin Ruotsissa kuin Suomessa, mutta myös esimerkiksi Yellowstonessa, Yhdysvalloissa. Siellä sudet päätettiin palauttaa luontoon istuttamalla, kun hirvet lisääntyivät liikaa. Hirvet siirtyivät pois tavanomaisilta alueiltaan susien pelossa, mikä johti siihen, että alueelle palasi muita lajeja. Susilla on paikkansa ekosysteemissä, ja ne edistävät luonnon monimuotoisuutta.