Pekka Laineen Ihmemaa

Eagles-yhtyeen läpimurtolevytys “Take It Easy” summasi jo otsikossaan tietyn elämänasenteen ja musiikillisen soundin. Yhtyeen ja hengenheimolaistensa tarina paljastaa, että ohje voi olla vaarallinen. Rennosti ottaminen voi johtaa turmioon. Kestävämpää rentouden muotoa edustaa J. J Cale, jonka rela ilmaisu kertoi vapautta ja riippumattomuutta arvostavasta asenteesta. Monet rentoudellaan häikäisevät artistit kätkevät tulkintaansa myös varoituksen: älä härnää tai käy köpelösti. Markus Krunegård: Tilulilulauluja Samae Koskinen: Maaseudun ihminen Travis Tritt: Take It Easy Eagles: Peaceful Easy Feeling Cosmic Rough Riders: Revolution (In The Summertime) J.J Cale: Rock’n’roll Records Bobby Charles: Small Town Talk Dinah Washington: Mad About the Boy Macy Gray: I Try Adrian Quesada: Italia The Hikers: Striptease.

Eagles-yhtyeen läpimurtolevytys “Take It Easy” summasi jo otsikossaan tietyn elämänasenteen ja musiikillisen soundin. Yhtyeen ja hengenheimolaistensa tarina paljastaa, että ohje voi olla vaarallinen. Rennosti ottaminen voi johtaa turmioon. Kestävämpää rentouden muotoa edustaa J. J Cale, jonka rela ilmaisu kertoi vapautta ja riippumattomuutta arvostavasta asenteesta. Monet rentoudellaan häikäisevät artistit kätkevät tulkintaansa myös varoituksen: älä härnää tai käy köpelösti. Markus Krunegård: Tilulilulauluja Samae Koskinen: Maaseudun ihminen Travis Tritt: Take It Easy Eagles: Peaceful Easy Feeling Cosmic Rough Riders: Revolution (In The Summertime) J.J Cale: Rock’n’roll Records Bobby Charles: Small Town Talk Dinah Washington: Mad About the Boy Macy Gray: I Try Adrian Quesada: Italia The Hikers: Striptease.

Muusikko Esa Pulliainen (1957-2026) tunsi arvonsa, muttei ottanut kunniaa itselleen suurena musiikillisena uudistajana. Pulliainen sähköisti Agents-yhtyeen kera suomalaisen iskelmä- ja popkentän 1980-luvulla ammentamalla innoituksensa historiasta. Hän rakensi oman tunnistettavan soundin, joka elävöitti tanssilavat ja hiipuvan iskelmäkulttuurin. Hän tunsi ja ymmärsi tradition ja suomalaisen musiikkimaiseman olemuksen. Hän ei keksinyt omasta mielestään mitään uutta ja kuitenkin hän oli tärkeä innovaattori. Esa Pulliaisen musiikillinen maailma oli raikas ja samalla se ammensi todella syvästä kaivosta. Esalle omat esikuvat ja todelliset sankarit olivat kaikki kaikessa. Elvis Presley: Blue Suede Shoes Agents: Mandschurian Beat The Sounds: Lonely Guitar Heikki Laurila: Kuolleet lehdet Bert Kaempfert: Afrikaan Beat Ronny & The Loafers: Se jokin sinulla on Danny & The Renegades: Salattu suru Agents: Muistan kesän The Rolling Stones: Paint it Black Vladimir Netshajev-Tamara Lund-The Sounds: Ogonjok-Yksi ainoa ikkuna Laulu-miehet-Tony Ramon & Blue Combo-Roger Whittaker: Oi jos ilta joutuisi Topi Sorsakoski & Agents: Soi kitara murheissaan The Shadows: Man of Mystery Olavi Virta: Vihreät niityt.

Muusikko Esa Pulliainen (1957-2026) tunsi arvonsa, muttei ottanut kunniaa itselleen suurena musiikillisena uudistajana. Pulliainen sähköisti Agents-yhtyeen kera suomalaisen iskelmä- ja popkentän 1980-luvulla ammentamalla innoituksensa historiasta. Hän rakensi oman tunnistettavan soundin, joka elävöitti tanssilavat ja hiipuvan iskelmäkulttuurin. Hän tunsi ja ymmärsi tradition ja suomalaisen musiikkimaiseman olemuksen. Hän ei keksinyt omasta mielestään mitään uutta ja kuitenkin hän oli tärkeä innovaattori. Esa Pulliaisen musiikillinen maailma oli raikas ja samalla se ammensi todella syvästä kaivosta. Esalle omat esikuvat ja todelliset sankarit olivat kaikki kaikessa. Elvis Presley: Blue Suede Shoes Agents: Mandschurian Beat The Sounds: Lonely Guitar Heikki Laurila: Kuolleet lehdet Bert Kaempfert: Afrikaan Beat Ronny & The Loafers: Se jokin sinulla on Danny & The Renegades: Salattu suru Agents: Muistan kesän The Rolling Stones: Paint it Black Vladimir Netshajev-Tamara Lund-The Sounds: Ogonjok-Yksi ainoa ikkuna Laulu-miehet-Tony Ramon & Blue Combo-Roger Whittaker: Oi jos ilta joutuisi Topi Sorsakoski & Agents: Soi kitara murheissaan The Shadows: Man of Mystery Olavi Virta: Vihreät niityt.

Pakahduttava tunne rinnassa ja kesä vasta alussa. Näistä aineksista on syntynyt monta kuolematonta ylistyslaulua nuoruudelle. Elämä ei ole vielä paljastanut kaikkia ikäviä kiemuroitaan ja mahdollisuuksia näyttää olevan rajoitteita enemmän. Eiköhän nosteta malja tälle hetkelle! Aikuistutaan sitten syksymmällä. Woude: On kesä vasta alussa The Undertones: Teenage Kicks The Dictators: 16 Forever Avril Lavigne: Here’s to Never Growing Up FUN feat Janelle: We Are Young Supergrass: Alright Pet Shop Boys: All The Young Dudes Knipi: Sivellinvetoja Jim Capaldi: Old Photographs Maija Vilkkumaa: Hiuksissa hiekkaa Janis Ian: Lover’s Lullaby.

Pakahduttava tunne rinnassa ja kesä vasta alussa. Näistä aineksista on syntynyt monta kuolematonta ylistyslaulua nuoruudelle. Elämä ei ole vielä paljastanut kaikkia ikäviä kiemuroitaan ja mahdollisuuksia näyttää olevan rajoitteita enemmän. Eiköhän nosteta malja tälle hetkelle! Aikuistutaan sitten syksymmällä. Woude: On kesä vasta alussa The Undertones: Teenage Kicks The Dictators: 16 Forever Avril Lavigne: Here’s to Never Growing Up FUN feat Janelle: We Are Young Supergrass: Alright Pet Shop Boys: All The Young Dudes Knipi: Sivellinvetoja Jim Capaldi: Old Photographs Maija Vilkkumaa: Hiuksissa hiekkaa Janis Ian: Lover’s Lullaby.

Laulun nimet ovat kaikkien vapaasti käytettävissä, vaikka olisi mikä klassikko kyseessä. Eikä Led Zeppelin edes keksinyt Stairway to Heaven-otsikkoa, joten antaa palaa laulunikkarit! Jos tekijä haluaa kappaleeseensa aavemaista tunnelmaa sen voi tehdä ilman ilmeisiä kauhukikkoja. Pieni niksahdus riittää ja joskus pelottava kierre on tahaton ja kuulijan korvassa. Vai mitä tuumii tietämättään stalkkaushommiin päätynyt Sting? Joku Iiris: Elämältä kaiken sain Neil Sedaka: Stairway to Heaven The O’Jays: Stairway to Heaven Aldous Harding: Train on the Island Liekki: Aave Dusty Springfield: Spooky The Police: Every Breath You Take Norah Jones & Billie Joe Armstrong: Down in the Willow Garden Cowboy Junkies: I’m So Lonesome I Could Cry Arppa ja Jiri-serkku: Tasaraha.

Laulun nimet ovat kaikkien vapaasti käytettävissä, vaikka olisi mikä klassikko kyseessä. Eikä Led Zeppelin edes keksinyt Stairway to Heaven-otsikkoa, joten antaa palaa laulunikkarit! Jos tekijä haluaa kappaleeseensa aavemaista tunnelmaa sen voi tehdä ilman ilmeisiä kauhukikkoja. Pieni niksahdus riittää ja joskus pelottava kierre on tahaton ja kuulijan korvassa. Vai mitä tuumii tietämättään stalkkaushommiin päätynyt Sting? Joku Iiris: Elämältä kaiken sain Neil Sedaka: Stairway to Heaven The O’Jays: Stairway to Heaven Aldous Harding: Train on the Island Liekki: Aave Dusty Springfield: Spooky The Police: Every Breath You Take Norah Jones & Billie Joe Armstrong: Down in the Willow Garden Cowboy Junkies: I’m So Lonesome I Could Cry Arppa ja Jiri-serkku: Tasaraha.

Jos kutsumme musiikkia kauniiksi, mitä se tarkoittaa? Vastaus on kimurantti. Rock-musiikissa kaunis ja puhutteleva kumpuaa usein epätäydellisestä ja karheasta. Kuvaksi piirrettynä kaunis kappale ei olekaan korea palatsi vaan vinoon lahonnut mökki, jossa maali hilseilee ja katto vuotaa. Rujoudella leikittelevä estetiikka on välillä in ja toisinaan out. Rokkihistoriassa on välillä puleerattu pintaa virheitä korjaten ja vastavetona annettu roiskua ja rätistä. Marianne Faithfull & Nick Cave: Crazy Love Massive Attack & Tom Waits: Boots On The Ground Jukka Nousiainen & Kumpp: Raskain askelin Neil Young & Crazy Horse: Heading West Little Feat: Cold, Cold, Cold The Breeders: Cannonball Radiohead: Creep The Kinks: All Day and All of the Night Koko Taylor: Wang Dang Doodle Jantso Jokelin: It Ends Without a Clue.

Jos kutsumme musiikkia kauniiksi, mitä se tarkoittaa? Vastaus on kimurantti. Rock-musiikissa kaunis ja puhutteleva kumpuaa usein epätäydellisestä ja karheasta. Kuvaksi piirrettynä kaunis kappale ei olekaan korea palatsi vaan vinoon lahonnut mökki, jossa maali hilseilee ja katto vuotaa. Rujoudella leikittelevä estetiikka on välillä in ja toisinaan out. Rokkihistoriassa on välillä puleerattu pintaa virheitä korjaten ja vastavetona annettu roiskua ja rätistä.