Keskiajalla keksittyä

Ravitsemus. Mitä keskiajalla syötiin? Suuhunpantavaa löytyi omasta maasta, kunhan sato oli tuottoisa. Huonoina vuosina erityisesti köyhät kärsivät nälkää.

Linnanherrat ja talonpojat. Keskiajalla elettiin luokkayhteiskunnassa, jossa rikkaat ylhäiset hallitsivat alueita ja antoivat maksua vastaan maitaan köyhille talonpojille viljeltäviksi.

Viikingit. Keskiaika oli paitsi ritarien ja prinsessojen, myös viikinkien aikaa. Viikingit tunnetaan matkustavina riitapukareina, mutta heidän ansiokkaat matkansa aiheuttivat muutakin kuin pelkoa ja sekasortoa.

Narrit. Tiedämme, että narri narraa ja naurattaa, mutta mitä keskiajan narri oikein teki? Tuolla hassulla hahmolla oli hoveissa erityinen asema ja omat velvollisuutensa, eikä työ ollut pelkkää pelleilyä.

Maustehuuma. Keskiajalla ruoanlaittajat hullaantuivat täysin mausteisiin. Vaikka ne olivat kalliita, mausteita ripoteltiin ylhäisön keittiössä reilulla kädellä ruokaan kuin ruokaan.

Ajantaju. Keskiajan ihminen hahmotti aikaa eri tavalla kuin nykyään. Mistä hän osasi katsoa, milloin nousta, milloin mennä töihin tai käydä nukkumaan, kun kelloja ei ollut keksittykään?

Katedraalit. Keskiajalla kirkon asema oli tärkeä, ja kasvava seurakunta tarvitsi isompia tiloja. Kuinka valtavat katedraalit pystytettiin aikana, jolloin ei vielä tunnettu nostokurkia ja muita työkoneita?

Pidot. Pitojen järjestäminen oli keskiajan linnanherroille tilaisuus näyttää omaa mahtiaan ja myös osoittaa hyväntahtoisuutta vähäosaisia kohtaan. Vieraiksi kutsuttiin väkeä niin rikkaista kuin köyhistä.

Lapsuus. Keskiajalla lapsuus oli lyhyt ja rankka. Lapset osallistuivat raskaisiin kotitöihin ja vain varakkaimmat pääsivät kouluun. Joskus kuitenkin löytyi aikaa leikkiä, ja leluja keksittiin mistä vain.

Lääketiede. Keskiajalla ei kannattanut sairastua, koska lääkintämenetelmät olivat melko alkukantaisia. Hiljalleen alettiin kuitenkin perustaa sairaaloiden esimuotoja, ja lääkärin ammatti alkoi muotoutua.