Kohti Nobelia

8/8. Shinya Yamanaka sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 2012 uraauurtavasta tutkimuksesta, jossa on ohjelmoitu erilaistuneita soluja takaisin kantasoluiksi. Menetelmästä odotetaan hoitoa moniin sairauksiin. HD

7/8. Willard Libby sai Nobelin kemianpalkinnon 1960. Hänen johtamansa tutkimusryhmän keksimä radiohiiliajoitus on mullistanut tietomme historiasta. Sitä onkin kutsuttu luonnontieteiden lahjaksi humanistisille tieteille. HD

6/8. May-Britt ja Edvard Moser saivat Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 2014 löydettyään nk. hilasolut, jotka auttavat aivoja hahmottamaan sijaintiaan. Löytö on ollut merkittävä mm. Alzheimerin taudin ymmärtämisessä. HD

5/8. Niels Bohr sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1922. Hänen kehittämänsä atomimalli iski tutkijamaailmaan pommin lailla ja avasi tien kvanttimekaniikan kehittämiselle. Bohrin atomimalli on käytössä yhä vieläkin. HD

4/8. Gertrude Elion sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1988 kehitettyään lääkeaineita mm. leukemiaa, herpestä ja malariaa vastaan, vaikka hänellä oli vain alempi korkeakoulututkinto. HD

3/8. Robert Wilson ja Arno Penzias saivat Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1978. Heidän havaintonsa kosmisesta taustasäteilystä vahvistivat alkuräjähdysteorian, josta tuli johtava selitys maailmankaikkeuden synnylle. HD

2/8. Marie Curie sai ensimmäisenä naisena Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1903. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän sai myös kemianpalkinnon. Curiesta tuli ihailu naistutkija, vaikkei hän koskaan tavoitellut sellaista roolia. HD

Uusi sarja, 1/8. Ruotsalainen Svante Arrhenius sai Nobelin kemianpalkinnon 1903. Kemiaa ja fysiikkaa yhdistänyt Arrhenius vaikutti ympäristöntutkimukseen ja lääketutkimukseen sekä tutki ensimmäisenä kasvihuoneilmiötä. HD