Mikaela & Thomas

Somevaikuttaja ja psykologian opiskelija Sara Väre kertoo, että kuurot nuoret kokevat joutuvansa todistelemaan jatkuvasti pärjäämistään. Väreen mukaan tämä aiheuttaa vähemmistöstressiä ja uupumusta. Somekanavillaan hän pyrkii muuttamaan yhteiskunnan asenteita ja näyttämään, että kuurous on voimavara.

Miten kuurosokea Frans Leijon nousi suomalaisen historian merkkihenkilöksi? Tietokirjailija Hannu Salmi kirjoitti kirjan isosedästään. Hän kertoo Mikaela & Thomas -haastattelussa kiehtovan tarinan isosetänsä poikkeuksellisesta elämästä. Lahjakas kuurosokea Frans Leijon eli Varsinais-Suomessa vuosina 1878-1947.

Miten kuurosokea Frans Leijon nousi suomalaisen historian merkkihenkilöksi? Tietokirjailija Hannu Salmi kirjoitti kirjan isosedästään. Hän kertoo Mikaela & Thomas -haastattelussa kiehtovan tarinan isosetänsä poikkeuksellisesta elämästä. Lahjakas kuurosokea Frans Leijon eli Varsinais-Suomessa vuosina 1878-1947.

Kuurojen liiton kielineuvojat Päivi Mäntylä ja Janne Kankkonen kertovat, miten uudet viittomat syntyvät, vakiintuvat ja elävät arjessa. Kuulemme myös, miten viittomakielinen yhteisö itse voi vaikuttaa uusiin ilmauksiin. Kuurojen Liiton kielineuvonta on toiminut vuodesta 2019.

Hallitus haluaa purkaa ydinaserajoituksia. Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta avaa hallituksen lakimuutoksen taustoja, puolueiden näkemyksiä ja Venäjä-suhteiden herkkyyksiä. Nykylaki kieltää ydinräjähteet kaikissa muodoissaan.

Kuurojen urheilussa osallistujista suurin osa on miehiä ja päätöksenteossa näkyy sama ilmiö. Suomen kuurojen urheiluliitossa on meneillään hanke nimeltään Naisten pelipaikka, jonka tavoitteena on saada naiset enemmän näkyviin. Vieraina ovat liiton liikuntakoordinaattori Nelli-Sofia Tarvajärvi ja aktiiviliikkuja Pihla Hakala Lahdesta.

Miksi Ingrid Lönnberg (1874-1954) jäi historian marginaaliin? Åbo Akademin tutkija Hanna Lindberg kertoo Ingridin rohkeasta taistelusta kuurojen lasten viittomakielen opetuksen puolesta sekä hänen vaikutuksestaan suomenruotsalaisten kuurojen historiaan.

Miten viittomakielisten ikäihmisten hoito eroaa muista ja miksi kommunikaatio on hoidon ytimessä? Vieraina Kuurojen Palvelusäätiön Marika Mostova ja Suomen Kuurosokeat ry:n Risto Hoikkanen, jotka kertovat arjen haasteista, rajoitustoimista ja yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa.

Vuoden 2025 viittomakieliteko -palkinnon saaja Viittovat perheet ry vaatii yhtenäisempiä käytäntöjä viittomakielisten lasten opetukseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Opetusneuvos Irja Seilola Opetushallituksesta kertoo, että vaikka vanhempia kuullaan, opetuksesta päättää lopulta paikallinen opetuksen tarjoaja. Opetusministeri Anders Aldercreutz (r.) ilmoitti 12.2. että syksyllä 2026 käynnistetään selvitys siitä, miten viittomakielisten lasten asemaa varhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksessa voidaan parantaa.