Mikaela&Thomas

Verkkohuijaukset ovat kasvava ongelma Suomessa. Viime vuonna suomalaisilta huijattiin yhteensä 107 miljoonaa euroa, josta 45 prosenttia saatiin palautettua. Finanssialan rikostorjunnan vastaava johtaja Niko Saxholm kehottaa ihmisiä pysähtymään ja harkitsemaan, kun he saavat kiireellisiä viestejä tai pyyntöjä, jotka voivat olla huijausyrityksiä.

Kuurojen Liiton ensimmäisen puheenjohtajan Julius Hirnin (1866-1914) hauta sai uuden hautakiven marraskuun alussa 2025. Kuurojen vanhempien perheeseen syntynyt Hirn oli merkittävä kulttuurivaikuttaja, toimittaja ja teatterikriitikko. Hän oli myös marsalkka Mannerheimin luokkatoveri ja ystävä kadettikoulussa. Muistomerkkihankkeesta ja Hirnin elämästä kertoo Kuurojen liiton puheenjohtaja Salla Fagerström.

Viittomakielisen Ursa Minorin uusi näyttämöteos "The Disobedient Gene" käsittelee kuuroihin kohdistuvaa eugeniikka. Ursa Minorin tuotannollinen johtaja Anne Sjöroos kertoo, että näytelmä käsittelee kuurojen yhteisön historiaa ja valtaväestön pyrkimyksiä muuttaa kuurojen identiteettiä. Teos on osa ohjaaja Noora Karjalaisen väitöskirjatutkimusta Taideyliopiston Teatterikorkeakoululle. Karjalainen on mukana ohjelmassa samoin kuin Quentin Green, joka on yksi teoksen näyttelijöistä

Suomen kisajoukkeen pääjoukkuejohtaja Jari Malkamäki kertoo Ylelle, että Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijat kilpailevat kisoissa neutraaleina urheilijoina olympialipun alla eivätkä edusta maataan. Malkamäen mukaan Deaflympics noudattaa KOK:n prokotollaa lajiliitoille, joka sallii neutraalit urheilijat yksilölajeissa. Kuurojen kesäolympialaiset pidetään 15.-26.11. Tokiossa. Suomesta lähtee viisi urheilijaa, jotka edustavat yleisurheilussa, suunnistuksessa ja golfissa.

Miten Gazan sota on vaikuttanut kuuroihin palestiinalaisiin? Entä millainen tilanne Gazan kaistaleella on aselevon alkamisen jälkeen? Tilannetta arvioi ohjelmassa vieraileva Ylen ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio. Kuurojen tilannetta avaa Kuurojen maailmanliiton WFD:n hallituksen jäsen Jaana Aaltonen.

Suomenruotsalainen viittomakieli on maailman uhanalaisimpia kieliä, jonka elvytysohjelma valmistui syyskuussa 2025. Finlandsvenska teckenspråkiga -yhdistyksen toiminnanjohtaja Magdalena Kintopf-Huuhka kertoo, miten kieli ja kulttuuri voidaan säilyttää, ja mitä haasteita pieni yhteisö kohtaa. Ohjelmassa käytetään suomenruotsalaista viittomakieltä, joka on käännetty ja puhuttu suomeksi.

Viittovat perheet ry vaatii parannuksia kuulo viittomakielisten ja kuulovammaisten lasten palveluihin kuulokeskuksissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Heidi Koivisto Robertson kertoo, miksi viittomakielen ja viittomakielisen identiteetin tukeminen on ratkaisevan tärkeää lapsen kehitykselle.

Millaisista tarpeista luterilaisen kirkon kuurojen työ sai alkunsa? Entä miten kirkko vastaa nykypäivän haasteisiin ja tukee mm. sateenkaarivähemmistöjä? Ohjelman vieraana on pitkän uran kirkon viittomakielisen työn parissa tehnyt diakoni Päivi Korhonen. Korhonen otti vastaan kultaisen Pro diaconia -ansiomitalin Helsingin seurakuntien viittomakielisen työn kolmoisjuhlassa lokakuussa 2025.

Miten Vantaan työllisyyspalvelut auttavat kuuroja työnhakijoita sekä muita erityisryhmiä, kun työttömyysluvut ovat nousseet? Palveluneuvoja Christer Fagerström kertoo, että kuurot työnhakijat kohtaavat paljon ennakkoluuloja. Myös pitkäaikaistyötön Ronja Tammisara kertoo kokemuksistaan.

Miten kuurot maahanmuuttajat löytävät paikkansa Suomessa? Kuurojen kansanopiston opettaja Suvi Sjöroos kertoo koulutuksesta sekä kotoutumisesta Suomeen ja täkäläiseen kuurojen yhteisöön. Suomen kansalliset viittomakielet ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.