TALVISOTA: koko kansan tarina

Rauhan ehdot. Erikoispitkä jakso sodan perinnöstä. Tuli taukoaa talvisodan rintamilla, mutta rauhanehdot ovat raskaat. Suomen kansa teki mahdottomasta mahdollisen ja uskomattoman urotyön. Suomi säilytti itsenäisyytensä. Ohjelmassa erikoishaastattelussa myös puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen sekä sotiemme veteraaneja. Gustav Hägglundin juontama ohjelmasarja, jossa käsitellään erityisesti niitä teemoja ja syitä, miten ja miksi Talvisodan ihme oli mahdollinen. Se on kertomus kansasta, joka keräsi voimansa yhteen ja säilytti tärkeimpänsä eli itsenäisyytensä totaalisen ylivoimaista vihollista vastaan.

Kaveria ei jätetä. Talvisodan ensimmäisinä viikkoina oli tehty päätös, että rintamalla kaatuneet on kuljetettava kotiseudulle haudattavaksi. Kaveria ei jätetty - ei edes kuoleman kohdatessa. Gustav Hägglundin juontama ohjelmasarja, jossa käsitellään erityisesti niitä teemoja ja syitä, miten ja miksi Talvisodan ihme oli mahdollinen. Se on kertomus kansasta, joka keräsi voimansa yhteen ja säilytti tärkeimpänsä eli itsenäisyytensä totaalisen ylivoimaista vihollista vastaan.

Tykistö ja kranaatinheittimet. Helmikuussa 70 vuotta sitten Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tykistö- ja kranaattitulitus tuhosi Suomen miehiä murhaavalla tahdilla. Puna-armeijan kalusto oli uutta ja tehokasta - ja sitä oli paljon. Tykkejä oli tiheimmillään yhdellä rintamakilometrillä. sata. Tilanne oli romahduksen partaalla ja miesten venyttävä äärimmilleen. Silti Suomi taisteli. Gustav Hägglundin juontama ohjelmasarja, jossa käsitellään erityisesti niitä teemoja ja syitä, miten ja miksi Talvisodan ihme oli mahdollinen. Se on kertomus kansasta, joka keräsi voimansa yhteen ja säilytti tärkeimpänsä eli itsenäisyytensä totaalisen ylivoimaista vihollista vastaan.

Yksittäinen sotilas. Marokon kauhu ja valkoinen kuolema. Kaksi legendaa Talvisodan taisteluissa, kaksi miestä nimien takana. Yksittäisen sotilaan taidoista ja taistelutahdosta syntyi talvisodassa Suomen armeijan selkäranka. Gustav Hägglundin juontama ohjelmasarja, jossa käsitellään erityisesti niitä teemoja ja syitä, miten ja miksi Talvisodan ihme oli mahdollinen. Se on kertomus kansasta, joka keräsi voimansa yhteen ja säilytti tärkeimpänsä eli itsenäisyytensä totaalisen ylivoimaista vihollista vastaan.

Siviilien evakuoiminen. Talvisodan syttyminen yllätti Suomen Kansan, eikä siviiliväestön ja omaisuuden evakuoinnista ollut valmiita suunnitelmia. Yli 400 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa sodan melskeessä. Gustav Hägglundin juontama ohjelmasarja, jossa käsitellään erityisesti niitä teemoja ja syitä, miten ja miksi Talvisodan ihme oli mahdollinen. Se on kertomus kansasta, joka keräsi voimansa yhteen ja säilytti tärkeimpänsä eli itsenäisyytensä totaalisen ylivoimaista vihollista vastaan.

Mannerheim-linja. Mannerheim-linja on talvisodan suurimpia myyttejä. Pääpuolustuslinja halkoi Karjalan kannaksen ja yhdisti suomalaisten voimat hyökkääjää vastaan. Mannerheim vierasti linjan nimeämistä itsensä mukaan. Marsalkan mielestä puutteellisesti varustettu linja muodostui todellisuudessa todellisuudessa uhrautuvista suomalaissotilaista. Gustav Hägglundin juontama ohjelmasarja, jossa käsitellään erityisesti niitä teemoja ja syitä, miten ja miksi Talvisodan ihme oli mahdollinen. Se on kertomus kansasta, joka keräsi voimansa yhteen ja säilytti tärkeimpänsä eli itsenäisyytensä totaalisen ylivoimaista vihollista vastaan.

Nainen sodassa. Talvisodan henki ei syntynyt pelkästään taisteluhaudoissa, vaan se koski koko kansaa. Miesten ollessa rintamalla, naiset ottivat ohjat käsiinsä. Naisten osuus isänmaan puolustuksessa oli korvaamattoman tärkeä. He vapauttivat työllään rintamalle yhtä armeijaa vastaavan miesmäärän. Gustav Hägglundin juontama ohjelmasarja, jossa käsitellään erityisesti niitä teemoja ja syitä, miten ja miksi Talvisodan ihme oli mahdollinen. Se on kertomus kansasta, joka keräsi voimansa yhteen ja säilytti tärkeimpänsä eli itsenäisyytensä totaalisen ylivoimaista vihollista vastaan.

Pommitukset. Talvisodan aikana neuvostoliiton ilmavoimat pudotti Suomeen yli 100 000 pommia lähes 700 paikkakunnalle. Puna-armeijalla oli sodassa selkeä ilmaherruus. Suomen mahdollisuudet torjua massiiviset ilmahyökkäykset olivat vähäiset. Silti Suomi ei taipunut.

Sääolosuhteet. Talvisodan seitsemäs viikko oli sääolosuhteiltaan sodan ankarimpia. suomalainen ja venäläinen sotilas kohtasivat yhteisen vihollisen; pakkasen. Ankaran sään johdosta syntyi tilanteita, jotka yllättivät taistelijat molemmilla puolilla rintamaa.

Mottitaktiikka. Tammikuun alussa 1940 Suomi sai merkittäviä voittoja Neuvostoliiton mahtavasta sotakoneesta. Kylmien pakkaspäivien taistelut toivat Suomen armeijan kielenkäyttöön uuden termin - mottitaktiikka. Mottitaktiikka oli menestys. Se loi uskoa suomalaisjoukkoihin ja levitti pelkoa hyökkääjissä.